Elämää vai turistielämää?

Viime päivityksestä onkin jo aikaa. Mä en itse asiassa tiedä mihin tää aika on kadonnut ja mitä oikein on tapahtunut kun en ole ehtinyt kirjoittaa blogia. No yksi syy on se et mun tietokoneessa on jotain päivitys yms. juttuja mitä mä koko ajan siirrän kun en jaksa tehdä niitä. Ja sen takia tää kone on vähän tukossa. Plaah. En vaan jaksa. Ehkä teen tän jälkeen. Mitä kummallisia tekosyitä..

No mistähän mä aloittaisin..
No me on viime aikoina oltu paljon vapaa-ajalla Ninan kanssa tekemisissä. Mennään aina yhdelle läheiselle rannalle hengailemaan. Siellä on ollut mukavia hetkiä. Nina on aivan mahtava tyttö ja oon niin onnellinen että meillä on Nina, eikä koko ajan puhuta Sannun kanssa suomea. Mä kuvailisin sitä tyttöä ehkä yhdellä ihmisellä, Samantha Jones. That's it.

Nää kuvat on jo viikon takaisia. Sen jälkeen meillä on ehtinyt olla monta hetkeä yhdessä ja yksi aika seikkailullinen perjantaikin. Viime viikonlopusta mulla ei juurikaan ole mitään päivitettävää. Siinä ehkä yksi syy kun en oo päivittänyt? Se meni niin et perjantaina tytöt oli ihan bilefiiliksissä ja mä en koska olin puolikuollut. Olin silti 6 asti aamulla niiden mukana. Lauantaina mä puolestaan olin niin bilefiiliksissä ja Nina babysittaamassa ja Sannu puolikuollut. Kuitenkin mulla oli ärsytystaso korkeimmillaan koko reissun aikana. Kuitenkin sunnuntaina raahauduttiin, nimenomaan raahauduttiin, Sannun kans cityyn. Onneksi. Päädyttiin yhtäkkiä keskellä Gay Pridea!Aivan huikea näkymähän se tietysti oli.

Käytiin kattoo myös New York Public Library

Mun täytyy kyllä sanoa kuitenkin tässä nyt et mä en juurikaan enää itse anna arvoa sille, että mulla on täällä blogissa/ facebookissa kuvia kaikista mahdollisista hienoista nähtävyyksistä ja kuuluisista paikoista. Ei se välttämättä kerro niistä huippuhetkistä mitä täällä kokee. Oikeastaan päinvastoin. Nähtävyydet ja kuvat on vaan nähtävyyksiä ja kuvia. Tästä eteen päin jos mulla ei ole kuvaa jokaisesta New Yorkin hienosta kuuluisuudesta se kohtuu vaan siitä et oon elämässä mun elämää jossain tavallisessa baarissa, kadunkulmassa, metrossa, rannalla.. missä hyvänsä. Oikeestaan mua ohjasi tähän oikeaan ajatukseen yksi keskustelu Ninan kanssa. Mä haluan elää täyttä elämää täällä kolme kuukautta, en olla turisti kolme kuukautta. Oikeaan elämään ei kuulu jatkuva kuvien räpsiminen ja "hienoissa ja oikeissa" paikoissa hengailu. Tietysti niitäkin tulee matkan varrella tarttumaan vielä mutta mä aion nyt antaa rennommin tilaisuuden spontaaneille hetkille. Mulle on ihan sama ehdinkö mä nähdä kaikkea, haluan vaan olla hyvällä mielellä joka hetki :) Ps. Ei noissa nähtävyyksien katselussa mitään kamalaa ole ollut, mutta ei ne nyt suoraan sanottuna ole ollut niin hauskoja kuin esim. meidän ilta tyttöjen kans kun oltiin bongailemassa rannalla komeita ankkoja........ Ihmiset on kuitenkin se mikä tekee sen matkan. Sen takia esimerkiksi söpöt uniset lapset aamulla tai kavereiden kanssa nauraminen niin kovasti et koko ravintola tuijottaa on kuitenkin niitä parhaita hetkiä joita ei ole järkeä tai ei pysty ikuistaa. Ne on mielessä. Se on tärkein paikka mihin hienoimmat asiat voi koota.

"Annina oot ihan hupsulainen"

Niin. Se on hauskaa kun mä puhun tytöille koko ajan suomea ja Sofia puhuu mulle enemmän englantia, mutta koko ajan enemmän myös suomea. On palkitsevaa huomata kun se oppii jotain uutta. Ja hupsulainen ei ole mitään ensimmäisiä suomen kielen sanoja mitä yleensä käytetään, niin mulle oli tehokas havahtumisen hetki tässä yksi päivä kun Sofia sanoi et "Annina oot ihan hupsulainen". Olin vaan suu auki et "mitä ?" :D. Tajusin et kaikki mitä mä niille puhun ja erityisesti millä nimillä niitä kutsun (esim. hupsulainen) tulee nyt tarttumaan aika tehokkaasti niiden sanavarastoon. Mut se oli hellyyttävä hetki. Mutta miten se sitten liittyy tähän postaukseen niin siitä nyt... Menneenä viikonloppuna todellakin olin vähän hupsulainen.

Perjantaina lähdettiin Sannun kanssa Tropicana Friday- bileristeilylle. Risteily oli ihan hauska kokemus ja maisemat varsinkin oli tosi upeat.

                                                                Nähtiin myös Statue of Liberty
                                                          

Risteilyn jälkeen sit lähdettiin Bleecker Streetille. Päädyttiin hyvällä opastuksella tosi hienoon baariin ja siellä oli tosi kivoja ihmisiä ja tosi ilmaisia juomia ja päästiin niinkuin sinne missä kaikki haluaa olla. Se oli vaan ihan huippua! Seuraavana aamuna olikin sitten tämä edellä jo mainittu vähän hupsulainen olo.

Sunnuntaina lähdettiin reippaina tyttöinä Coney Islandille. Ei menty mihinkään huvittelulaitteisiin (eikä johtunut mitenkään siitä et huvittelu ois saanu sille viikonlopulle riittää vaan rahan säästämisestä oli kyse). Käytiin kuitenkin New York Aquariumissa katsomassa mm. haita, merileijonia ja myös kävelemässä Coney Islandin hiekkarannalla. Oikein onnistunut reissu :)

Uusi viikko on taas pyörähtänyt käyntiin. Aika menee täällä ihan liian nopeasti. Koko ajan rakastun enemmän tähän kaupunkiin ja täällä olemiseen. Nyt musta alkaa tuntua että mä oikeasti asun täällä ja kaikki paikat täällä lähellä on jo niin tuttuja. Niitä kaivattuja suuria fiiliksiä tulee lähitulevaisuudessa tulemaan, varsinkin sitten kun aika lähteä pois täältä koittaa. Mä en oikeasti osaa edes kuvitella mitä siitä tulee. Vaikka mulla on tietysti hirveä ikävä perhettä ja kavereita, niin ei ole vielä Suomea. Vaikka Suomi on kaikilla mittareilla lähes täydellinen maa, mä rakastan miten täynnä tää on elämää ja ihmisiä. Vaikka tietysti täällä on vastakohtia ja epäkohtia joita Suomesta ei juuri löydy, niinkuin absoluuttista köyhyyttä. En ennen ymmärtänyt miten kaupunkiin voi rakastua. Mulla ei ollut mihinkään kaupunkiin koskaan sellaisia fiiliksiä kuin on nyt tähän. Olen niin pulassa... oisko pitänyt vaan pysytellä siellä kaikesta tästä tiedottomana? No, täytyy nyt elää täysillä tää loppuaika. Asioita ja tulevaisuutta ei kannata välttämättä niin paljoa aina haihatella (hienoa miten mä neuvon tässä itseäni) tai myöskään suunnitella, täytyy muistaa tarttua niihin hetkiin mitä elämässä eteen tulee... Tää on seikkailu edelleen. Jos mä voisin, lennättäisin kaikki rakkaimmat ihmiset tänne :)

Karnevaali- ja leipomusjuttuja

                                                   Eilen meidän päivä näytti tällaiselta. :)

    Tein porkkanapiirakan.Pian tää mun blogi alkaa kyllä näyttää jo ihan kelvollisen kotiäidin blogilta!

Mansikoita ja porkkanapiirakkaa,nam. Pitäis olla paljastamatta mut mä napsin siitä tämänkokoisia |  | minipaloja koko päivän.  Olen oppinut sen äitiltä....... Kun syö paljon pieniä paloja niin sitä ei lasketa eikä niistä tule kaloreita. Vietiin myös Sannulle tänään myöhäiseksi synttärikakuksi.

Eilen, vaikka oli taas 3987. sadepäivä, me mentiin ulos ja oltiin hippaa. Ja mullekin tuli hiki :D Pitäs vissiin kokeilla useammin...

Illalla jouduin yllätyshommaan ja viemään lapset koululle, jossa oli jonkinlainen karnevaali. Mut onneksi sain sellasen yllätystehtävän, se oli niin amerikkalainen ulkoilmatapahtuma kuin voi olla...ja hauska kokemus. Lapsilla oli myös kivaa ja miten söpöjä niistä tulikaan kasvomaalauksessa:)

Huomenna on viikonloppu ja me on fiksuina naisina kerrankin etukäteen suunniteltu ja varattu huomenillaksi kolmen tunnin bileristeily Hudson-joelle. Odotukset on tietysti korkealla, toivottavasti siitä tulee kivaa :) Ainut miinus on näissä viikonlopuissa se et meidän pitää aina jaksaa Manhattanin yöstä selvitä tunnin junamatka Long Islandille. Mut aina on jaksettu. (Jos ei lasketa sitä kertaa kun nukahdin junaan ja heräsin siihen kun pää kolahti seinään. Mut se tapahtui vaan yhdesti. Ja oli rankka viikko :D Nyt on ihan eri....)

Sinkkuelämää-päivä

Eilen meillä oli aivan mahtava päivä. Taas. Anteeksi jos tää kuulostaa ihan tyhmältä hehkutukselta mut se on totta! Meillä oli ihan mahtava päivä. Lähdettiin aamujunalla Manhattanille ja mentiin heti ostamaan lippuja sen päiväiseen musikaaliin. Meille ei ollut mitään väliä mihin päästään, kunhan päästään johonkin esitykseen. Saatiin liput Priscilla- musikaaliin 60 dollarilla ja parhaille mahdollisille paikoille. Se oli yksi hienoimmista kokemuksista mitä olen kokenut! Olin kuullut paljon kehuja Broadway- musikaaleista mut mulla ei ollut hajuakaan siitä miten upea se on. Nyt voin todellakin sanoa, että kaikkien jotka joskus matkustaa Nykiin on käytävä katsomassa täällä musikaali. Valitettavasti sieltä ei saanut kuvia, mutta tässä meidän tunnelmia ennen:

Musikaalin jälkeen suunnattiin omalle Sinkkuelämää- kierrokselle. Otettiin metro Downtowniin ja lähdettiin etsimään Carrien portaita. Ja löytyihän ne :)

Sen jälkeen kun oltiin otettu sata kuvaa portailla edes tuon yhden onnistuneen otoksen toivossa, mentiin hakemaan Sinkkuelämää- tyttöjen lempipaikasta Magnolia Bakerysta cupcakesit.

Ja tärkeää on muistaa pitää mukana varakenkiä ja rakkolaastareita...

Nopeasti hurahtaneen päivän päätteeksi mentiin taas johonki puistoon ja Seaportiin. Ahhh. Ei ole enää sanoja, nää maisemat saa kertoa kaiken.

That's Jersey City!

Täällä oli jonkunlaiset "Beach Partyt", jonne me aiotaan mennä ensiviikollakin (siis toki jos se on vielä ensiviikolla) kun Sannu on virallisesti täällä aikuinen eli 21.. Ensi viikolla on siis luvassa isot juhlat, joita me odotetaan nyt yhdessä sattuneesta syystä kuumeisesti!

:)

Babysitting-perjantai

Lupauduin tänä perjantaina lastenvahtihommiin. Se ei ole huono, koska I'm so exhausted. En ois jaksanut lähteä mihinkään just tänään koska on väsyttävä viikko takana. Ihan kiva vaan olla rennosti tää ilta, tai ainakin lupasin itse itselleni et voidaan vaan olla rennosti ja annan tyttöjen katsoa leffaa :D Sannu tulee kohta mun seuraksi ja suunnitellaan viikonloppua. Kävin äsken tuhlaamassa liikaa rahaa mekkoihin ja kenkiin.. Ihan liikaa. Mut löysin täydellisen mekon Abercrombie&Fitchiltä. Se kauppa on taas muuten yksi niistä joka on täynnä ihania vaatteita, voisin ostaa niistä lähes jokaisen. Hintakin on ihana. Mut nyt aion vaan olla ja levätä et saan energiaa viikonloppuun :) Hyvää viikonloppua Suomeen! ( ja poikkeuksellisesti myös Kreikkaan, Venäjälle ja Ruotsiin <3)

     Tee Ansku

                                                                       Kahvi- Anskun ilta

Victoria's Secret

Tämä tarvitsee oman postauksen. Yksi kysymys, mikä on herännyt täällä: miksi meillä ei ole Victoria's Secretin liikkeitä Suomessa? Ei edes Helsingissä. Se on niin ihana. Se on niin turha. Se on niin luksusta. Ne liikkeet on tosi kauniita ja niissä voisi viettää koko päivän. Kuulemma hinta- laatusuhde ei ihan ole paras, mutta mä melkein olen valmis maksamaan vähän extraa siitä merkistä ja pienestä ylellisyydestä mikä niiden mukana tulee. Olen ostanut yhdet bikinit, maksoin niistä 55 dollaria. Ajattelin, että bikinit kuitenkin kestää kauemmin kuin alusvaatteet. Vaikka ehkä mun täytyy yhdet sellaisetkin ostaa Victoria's Secretiltä. Ne alusvaatteet on tehty täysin ajatellen hupsuja naisia jotka oikeasti voisi viettää päivän siellä kaupassa valikoiden erilaisia kauniita alusvaatteita, yöasuja ja bikineitä. Ja vaihtoehtoja riittää...Mä en ole kyllä yhtään cool, vaan voin myöntää et tämmöiset jutut on musta ihania ja se valikoima on niin mun makuun. Voisi meille edes yhden sellaisen liikkeen saada Suomeen?<3

Lower Manhattan & Bronx Zoo

Niin paljon asioita tapahtuu ja näkee koko ajan, ettei mitenkään pysty kirjoittamaan ja kertomaan kaikesta. Mut pääpiirteissään viikonloppu meni niin, et perjantaina oltiin Sannun ja yhden slovenialaisen Ninan kans Manhattanilla. Meillä oli ihan hauskaa. Luulen, että ei vaan ekalla kerralla osattu mennä sellaisiin paikkoihin, että ois ollut tosi hauskaa.  Mut tosi hauskaa meillä oli Ninan luona ja junassa matkalla Manhattanille. Ainakin mulla :)Tai sit mä oon tulossa vanhaksi ja juhliminen ei enää vaan ole niin hauskaa:D Enemmän odotan sitä et päästään vaan istumaan johonkin kivalle terassille, mieluiten rannalle, missä voi rauhassa katsella ihmisiä ja jutella. Tai sit pitää vaan löytää joku hyvä paikka joka on välimuoto villistä yöelämästä ja rauhallisesta istuskelupaikasta.

Lauantaina kauheasta väsymyksestä ja päänsärystä huolimatta lähdettiin heti herättyämme Sannun kans uudestaan Manhattanille. Meillä oli tällä kertaa suunnitelmana lähteä kävelemään Lower Manhattanille ja ajateltiin et ajan kanssa päädytään eteläisen Manhattanin kuuluisimpien nähtävyyksien luokse. Ja niin kävikin. Matkalla syötiin (ah niin hyvää) New York- pitsaa.

Sen jälkeen jatkettiin matkaa edelleen kävellen. (Me käveltiin siis varmaan monta tuntia ennen kuin päädyttiin varsinaisesti mihinkään, koska me ei oikein osattu arvioida matkaa ja ei haluttu ottaa metroa. Mut nyt on sit melkein kävelty kohta koko Broadway Avenue:D)

Päädyttiin muun muassa kaksoistornien muistopaikalle, johon ollaan rakentamassa tätä hienoa uutta tornia, joka on jo nyt Manhattanin korkein vaikka se on vasta rakennusvaiheessa. Ei päästy sisälle varsinaiseen muistopaikkaan, koska sinne ois tarvinnut olla kahdet henkkarit (?) ja oltiin just jätetty ajokortit kotiin. On ihmeellistä, miten maasta (mantereelta) toiseen pääsee matkustamaan pelkällä passilla, mutta sinne tarvitsi olla passi ja toinen kuvallinen henkilöllisyystodistus. No, paikka on kuitenkin nähty ja olihan siinä jännä tunnelma.. ehkä se tapahtui vaan mun pään sisällä mut tuntui et se oli rauhallisin paikka missä oon ollut Manhattanilla. Tai ehkä se johtui siitä et oli jo aika myöhä. Tai...ehkä se erikoinen tunne oikeasti johtui siitä, että sai olla sillä paikalla, missä on tapahtunut jotain mikä on eniten vaikuttanut koko maailmaan lähihistoriassa.

                                Päädyttiin Seaportiin syömään, taas kerran upeisiin maisemiin.

Battery Parkista nähtiin Vapaudenpatsas. Tässä kuvassa se näkyy tuollaisena pienenä lampun ja tuon pylvään välissä. Se oli niin outoa. Mä melkein aloin itkemään kun näin sen Vapaudenpatsaan, koska välillä täällä on vaikea käsittää missä sitä onkaan. Kun näin sen patsaan se iski tajuntaan niin hyvin. Ja onhan sillä koskettava symbolinen merkitys. Ja se itketys ei johtunut jalkojen puutumisesta. En tiedä miksi se oli mulle niin ihmeellinen kokemus. Mitähän siitä tulee kun näkee sen itse patsaan läheltä.

Battery Park

Bronx Zoo

Sunnuntaina lähdettiinkin sitten koko perheellä Bronxin eläintarhaan. Otettiin Sannukin mukaan. Oli tosi hauska päivä ja taas aivan Suomen mittakaavoista poikkeava kokemus! Näin paljon sellaisia eläimiä jota en ole koskaan nähnyt (ainakaan, että muistaisin). Esim. Kirahvin, Gorilloja, Norsuja ja Virtahevon. Bronxin eläintarhassa päästiin myös Monorail- juna-ajelulle joka kierrätti meitä niiden eläimien luona. Lisäksi päästiin näkemään 4D- esitys ja karuselliin. Oli hauskaa ja lapsekasta. Innostun eniten tällaisista kokemuksista näköjään. Enkä malta odottaa pääsyä Coney Islandille...

Hrrr. Tää käärme loikoili siellä ihan vapaana. Siinä oli "aita", mistä se ois voinut ihan hyvin päästä alta jos olisi halunnut. Ehkä se oli sit jotenkin tainnutettu tai puolikuollut ainakin.

Tässä kuvassa ei ole ranskalaisia vaan Funnel Cake. Sellainen joku munkin ja donitsin ja tippaleivän sekoitus. Hyvää.