keskiviikko 11. heinäkuuta 2012
Mitä seuraavaksi?
Huomenna mulla alkaa kahden viikon loma. On jotenkin outo fiilis, yhtäaikaa taas niin hyvä ja niin .. ei nyt huono mut haikea. Kyllä tässä alkaa jo olla sellainen olo et aika täällä on loppumassa, tai siis tämän perheen kanssa :( Enää viikko sen jälkeen kun ne palaa Suomesta. Mut odotan kuitenkin tätä kahden viikon vapaa- aikaa innolla ja toivon et jotain mahtavaa tulee tapahtumaan ja tuun paljon näkemään. Mulla ei ole vielä tarkkoja suunnitelmia, mutta oon varma et saan ajan hyvin kulumaan. Ainakin viikonlopuksi on varattu reissu Bostoniin ja matkalla päästään käymään myös Connecticutissa ja Rhode Islandilla. Siitä on hyvä aloittaa.
sunnuntai 8. heinäkuuta 2012
Hei me oltiin taas cityssä...
Tällä viikolla oltiin ulkona muutaman kerran. Kolmesti..Hups. Ne kaikki oli ainakin melkein suunnittelemattomia juttuja. Keskiviikkona juhlittiin itsenäisyyspäivää. Oltiin Sannun kans cityssä.
Siellä alkoi yhdeksältä kahden tunnin ilotus ja me oltiin katsomassa sitä yhdessä baarissa. Ihan vaan itsenäisyyspäivän kunniaksi juotiin vähän valkoviiniä ja oltiin maailman onnellisimpia.
Perjantaina ja lauantaina meillä oli SannuNinaAnnina- ilta. Ne on myös maailman onnellisimpia iltoja. Löydettiin Bleecker Streetilta monia kivoja paikkoja.
Siellä alkoi yhdeksältä kahden tunnin ilotus ja me oltiin katsomassa sitä yhdessä baarissa. Ihan vaan itsenäisyyspäivän kunniaksi juotiin vähän valkoviiniä ja oltiin maailman onnellisimpia.
Perjantaina ja lauantaina meillä oli SannuNinaAnnina- ilta. Ne on myös maailman onnellisimpia iltoja. Löydettiin Bleecker Streetilta monia kivoja paikkoja.
Tää oli Wicked House, se oli vähän sellainen "kummitustalo"- baari ja käytiin siellä kuuntelemassa reggae-livemusiikkia, oli tosi minun tyylistä poikkeavaa mut niiiiiiin hauskaa!Mulla oli tosi hauskaa. Ihanaa miten vaan sattumalta New Yorkissa pääsee paikasta ja tunnelmasta toiseen.
Reggae- paikan jälkeen mentiin hengailee meidän virallisesti lempipaikaksi hyväksyttyyn baariin. Se ei ole mikään klubi mut päästiin silti tanssimaan ;) Mä en muutenkaan tykkää hirveästi mistään oikeista tanssipaikoista. Paljon kivempia on sellaset baarit.. itseasiassa se meidän paikka on just täydellinen! Siellä voi tanssia mut kukaan ei ole niin sekasin kuin yleensä baareissa. Siinä on siis jopa järkeä :D
Mun mielestä hauska juttu on se et olen New Yorkissa ja mulla on tässä päällä joku tosi vanha mekko, mut se on mun yksi lempimekko! Joten who gives a shit (that's what Nina would say)... :D Ei vaikuttanut menoon yhtään.
These boots are made for drinking. -at meidän lempipaikka
Sadekaan ei vaikuttanut lauantain tunnelmiin. Päinvastoin. Tajuttiin et sadekuurot on yksi asia mikä saa hetkeksi New Yorkissa muurahaisten lailla pyörivät ihmiset pysähtymään. Mä tykkään niistä hetkistä :) Se oli kivaa kun odoteltiin tyttöjen kans Pennstationilla sateen loppumista ja puhuttiin jälleen kerran miten ihana New York on.
Lauantaina sain Sannulta lainaan tällaisen ihanan ihanan pitkän mustan mekon. Forever21! Aion ostaa jonkun samanlaisen itsekin. Täällä tosiaan mekkovalikoima on sellainen, että varmaan kotiin tullessa on yksi ylimääräinen matkalaukku pelkästään mekoille.
:)
Olen niiin iloinen.
Lopuksi ps.
Ne ihanat lapset tuli kotiin <3 Meillä oli tässä monen päivän ero ja kun ne palasivat minilomaltaan Lake Georgelta niin sain muistutuksen siitä mikä tekee todellisen kauneuden.. no tarrat tietysti. Oli ihana jälleennäkemis- toivotus kun yksi pieni Sofia tuli laittamaan näitä hienoja tarroja kaunistamaan mun väsyneitä kasvoja. "Ooh, you look so beautiful!" Indeed.
keskiviikko 4. heinäkuuta 2012
Happy 4th Of July!
Tämä giant cupcake on kyllä jo syöty (yllätys) mutta sopii teemaan ja väreihin ja näyttää hienolle blogissa... Oli niin hyvää!
Suomalaisena ei voi juhlia Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivää tietenkään niin kuin amerikkalainen. Voin kuitenkin tänään juhlia sitä miten hienon kesän ja ihania ihmisiä tää maa on mulle tarjonnut. Ja sitä paitsi, tiedän ainakin sen nyt et mä olen rakastunut tähän paikkaan. Siinä on syytä juhlaan.
tiistai 3. heinäkuuta 2012
The Empire Hotel Rooftop
Oltiin juhlissa.
Still... I prefer this.
Välillä vaan haluan mato-ongelle.
Mä olen edelleen ja vielä enemmän vaan sitä mieltä että mulla on maailman parhain perhe täällä. En saanut risuja vaikka sunnuntaina vähän nukutti. Ite kuitenkin näin painajaisia, kaikenlaisia, mm. että noin kymmenen pientä lasta tuli mun huoneeseen tuhoamaan kaikki tärkeät paperit ja entinen au pair piti puhuttelun miten sunnuntaina ei saa nukkua. Tai et perunoita ei saa laittaa sekajätteeseen. (???)Semmosia unia... Mut kun heräsin niistä painajaisista niin mua odotti suklaakakku. Eikö ookkin paras perhe?
Nyt mulla alkoi viiden päivän vapaat ja huomenna täällä on iso juhla, 4th of July! Amerikan itsenäisyyspäivä. Viimeksi olin 5 vuotta sitten sitä juhlimassa täällä. Karmeissa merkeissä. Se oli meidän ensimmäinen päivä Amerikassa, oltiin edellisenä päivänä selvitty 30 tunnin matkasta ja kahdesta koneen vaihdosta. Olin 17- vuotias, koti-ikävässä, kauhuissaan uudessa maassa, aikaerorasituksessa ja noin 50 asteen helteessä. Meidän silloinen host- perhe ei ymmärtänyt meidän kärsimystä vaan heti seuraavana päivänä juhlittiin koko päivä Amerikkaa. Se oli oikeasti ihan hirveää. Melkein pyörryin sinä päivänä. Se on jäänyt mieleen ikuisesti :) Ja myös se miten kukaan ei sillon saanut pukeutua kuin siniseen, punaiseen ja valkoiseen. Mua ihan oikeasti jännittää mitä huominen tuo tullessaan :) Toivottavasti vähän paremman kokemuksen Amerikan itsenäisyyspäivän juhlimisesta kuin edellinen..
Yks tän päivän ihanin juttu mulla on myös kerrottavana!
Näyttää aika glamourilta ja oli se joo..
Still... I prefer this.
Välillä vaan haluan mato-ongelle.
Mä olen edelleen ja vielä enemmän vaan sitä mieltä että mulla on maailman parhain perhe täällä. En saanut risuja vaikka sunnuntaina vähän nukutti. Ite kuitenkin näin painajaisia, kaikenlaisia, mm. että noin kymmenen pientä lasta tuli mun huoneeseen tuhoamaan kaikki tärkeät paperit ja entinen au pair piti puhuttelun miten sunnuntaina ei saa nukkua. Tai et perunoita ei saa laittaa sekajätteeseen. (???)Semmosia unia... Mut kun heräsin niistä painajaisista niin mua odotti suklaakakku. Eikö ookkin paras perhe?
Nyt mulla alkoi viiden päivän vapaat ja huomenna täällä on iso juhla, 4th of July! Amerikan itsenäisyyspäivä. Viimeksi olin 5 vuotta sitten sitä juhlimassa täällä. Karmeissa merkeissä. Se oli meidän ensimmäinen päivä Amerikassa, oltiin edellisenä päivänä selvitty 30 tunnin matkasta ja kahdesta koneen vaihdosta. Olin 17- vuotias, koti-ikävässä, kauhuissaan uudessa maassa, aikaerorasituksessa ja noin 50 asteen helteessä. Meidän silloinen host- perhe ei ymmärtänyt meidän kärsimystä vaan heti seuraavana päivänä juhlittiin koko päivä Amerikkaa. Se oli oikeasti ihan hirveää. Melkein pyörryin sinä päivänä. Se on jäänyt mieleen ikuisesti :) Ja myös se miten kukaan ei sillon saanut pukeutua kuin siniseen, punaiseen ja valkoiseen. Mua ihan oikeasti jännittää mitä huominen tuo tullessaan :) Toivottavasti vähän paremman kokemuksen Amerikan itsenäisyyspäivän juhlimisesta kuin edellinen..
Yks tän päivän ihanin juttu mulla on myös kerrottavana!
Tänään mä olin kiireinen tehdessäni jotain juttua (mikä lie voi olla niin tärkeää) ja Sylvia kauan huusi "Anniiina Anniiina". Kun lopulta katoin sitä se sanoi "Anniina i av juu" I love you. Se on oppinut nyt sen. Mikä ihanuus!<3 Voi kunpa nämä lapset aina tietäisi kuinka paljon mä niitä rakastan ja miten ne tekee mun päivistä ja kesästä ikimuistoisia. Eilen meidän piti Sofian käskystä leikkiä että Sylvia on myrkkylohikäärme ja meidän piti juosta sitä karkuun. Minusta sitä oli aika vaikeaa leikkiä. Ei näytä yhtään myrkkylohikäärmeeltä?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)